Säännöt


Yleistä

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Strukturoitujen Sijoitustuotteiden yhdistys ry, ruotsiksi Strukturerade produkter i Finland rf ja englanniksi The Finnish Structured Products Registered Association. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

2 § Tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää tietämystä sijoitustoiminnasta ja erityisesti strukturoiduista sijoitustuotteista sekä sijoitustoiminnan merkityksestä kansantaloudessa ja valvoa jäsentensä etuja.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys muun muassa:

  • edustaa jäseniään ja valvoo jäsentensä etuja lainsäädäntö- ja talouspoliittisissa asioissa;
  • huolehtii osaltaan finanssialan julkisesta kuvasta;
  • luo kilpailulainsäädännön asettamissa rajoissa puitteet jäsenten yhteistyölle ja
  • harjoittaa koulutus-, tutkimus-, valistus- ja julkaisutoimintaa.

3 § Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä hakemuksesta Suomen markkinoilla toimivia oikeuskelpoisia yhteisöjä, joiden toimintaan strukturoidut sijoitustuotteet liittyvät olennaisesti. Varsinainen yhteisöjäsen on joko suuri varsinainen jäsen tai pieni varsinainen jäsen. Varsinainen jäsen luokitellaan suureksi varsinaiseksi jäseneksi, jos varsinaisen jäsenen taseen loppusumma viimeksi päättyneeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen tai konsernitilinpäätöksen mukaan on vähintään 500.000.000 euroa. Jos varsinaisen jäsenen taseen loppusumma viimeksi päättyneeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen tai konsernitilinpäätöksen mukaan pienempi kuin 500.000.000 euroa, luokitellaan varsinainen jäsen pieneksi jäseneksi. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä hakemuksesta suomalainen tai ulkomainen oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaisten jäsenten ja kannattavien jäsenten hyväksymisestä päättää yhdistyskokous.

4 § Jäsenen eroaminen tai erottaminen

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyskokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenyys lakkaa sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana eroilmoitus on toimitettu yhdistykselle.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksun maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin jäsen on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Kun yhdistyksen sääntömuutoksen jälkeen yhdistyksen henkilöjäseniksi jääneen jäsenen työsuhde tai muu tehtävä yhteisöjäsenen palveluksessa päättyy tai kun yhteisöjäsen, jonka palveluksessa jäsen on, lakkaa olemasta yhdistyksen jäsen, päättyy henkilöjäsenen jäsenyys yhdistyksessä.

5 § Viralliset kielet

Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi. Kokous- ja pöytäkirjakielenä on suomi, mutta keskusteluun voidaan ottaa osaa myös ruotsinkielellä ja pöytäkirjaan sanella ruotsinkielisiä lausuntoja.

Yhdistyskokous

6 § Äänioikeus

Jokaisella varsinaisella jäsenellä on äänioikeus siten, että suurella varsinaisella jäsenellä on kaksi (2) ja pienellä varsinaisella jäsenellä yksi (1) ääni yhdistyskokouksissa. Kannattavalla jäsenellä on yhdistyskokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Yhdistyksen sääntömuutoksen jälkeen yhdistyksen henkilöjäseneksi edelleen jääneellä kullakin jäsenellä on yksi ääni. Yhdistyksen sääntömuutoksen jälkeen yhdistyksen jäseneksi jääneellä ulkomaisella yhteisöjäsenellä, joka ei toimi Suomen markkinoilla, on yhdistyskokouksessa kaksi ääntä, jos se on suureen varsinaiseen jäseneen rinnastettava ja yksi ääni, jos se on pieneen varsinaiseen jäseneen rinnastettava jäsen. Mikäli varsinainen jäsen kuuluu konserniin, konsolidointiryhmään, rahoitus- tai vakuutusryhmittymään tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään, varsinaisen jäsenen perusäänen määrä on murtoluku, joka vastaa jäsenen osuutta yhteenliittymään kuuluvien jäsenten lukumäärästä. Jäsenyhteisön toimitusjohtajalla tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisellaan on oikeus ilman valtakirjaa edustaa yhteisöään. Muutoin jäsenen edustajana voi olla vain siihen erikseen valtuutettu henkilö. Jäsenellä on oikeus lähettää äänioikeutetun asiamiehen lisäksi kokoukseen muitakin edustajia, joilla kuitenkin on vain puhevalta kokouksessa.

7 § Vaalikelpoisuus

Hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten vaaleissa ovat vaalikelpoisia Suomen markkinoilla toimivien varsinaisten jäsenten palveluksessa olevat luonnolliset henkilöt, joiden toimenkuvaan kuuluu olennaisena osana strukturoitujen sijoitustuotteiden kehittäminen, liikkeeseenlasku, myyminen ja markkinointi tai muu toiminta strukturoitujen sijoitustuotteiden parissa. Yhdistyksen toimihenkilöt eivät ole vaalikelpoisia puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten vaaleissa.

8 § Kokouksen aika

Varsinainen yhdistyskokous järjestetään vuosittain 1.2.-15.6 välisenä aikana hallituksen päättämänä päivänä.

9 § Koollekutsuminen

Yhdistyskokouksen kutsuu koolle hallitus. Kirjallinen yhdistyskokouskutsu on toimitettava kirjeitse tai sähköpostitse jäsenille jäsenen ilmoittamalla osoitteella vähintään 14 päivää ennen yhdistyskokousta. Yhdistyskokous on päätösvaltainen, kun kokouskutsu on sääntöjen mukaan toimitettu.

10 § Päätöksentekomenettely

Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, jollei näissä säännöissä tai laissa muuta määrätä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa. Henkilövaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Äänestykset suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä, jos vähintään kaksi viidesosaa (2/5) yhdistyskokousedustajista sitä vaatii.

11 § Hallituksen puheenjohtajan vaali

Puheenjohtajan vaalissa on ehdokkaan saatava ehdoton enemmistö annetuista äänistä tullakseen valituksi. Ellei kukaan saa ehdotonta enemmistöä, toimitetaan toinen äänestys ensimmäisessä äänestyksessä kahden eniten ääniä saaneen välillä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaali suoritetaan suljetuin lipuin.

12 § Hallituksen vaali

Hallitus valitaan henkilökohtaisella suhteellisella vaalilla. Äänestäjä voi äänestää enintään niin monta ehdokasta kuin on valittavia. Äänestäjä merkitsee ehdokkaittensa nimet vaalilippuunsa siinä järjestyksessä, missä toivoo näiden tulevan valituksi. Jokainen annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken siten, että lipussa ensimmäisenä oleva saa yhden äänen, toisena oleva puoli ääntä, kolmantena oleva kolmasosan ääntä jne. Valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa järjestyksessä. Jos vaalilippuun on kirjoitettu enemmän nimiä kuin hallituksessa on paikkoja, hylätään vaalilippu. Äänten mennessä tasan vaalit ratkaistaan arvalla. Vaali suoritetaan suljetuin lipuin.

13 § Päätöksen siirtäminen

Yhdistyskokouksessa ensimmäistä kertaa käsiteltävänä oleva asia siirretään seuraavaan kokoukseen, mikäli vähintään yksi kolmasosa (1/3) äänestyksessä annetuista äänistä siirtämistä kannattaa.

14 § Yhdistyskokouksen tehtävät

Yhdistyskokous vahvistaa yhdistyksen toimintalinjat ja toiminnan taloudelliset puitteet sekä päättää yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta.

Varsinaisessa yhdistyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja 
tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
    myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. vahvistetaan talousarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
    kalenterivuodelle
  8. vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä
  9. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
  10. valitaan yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
  11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

15 § Ylimääräinen yhdistyskokous

Hallitus voi tarpeen vaatiessa kutsua jäsenet ylimääräiseen yhdistyskokoukseen. Mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä hallitukselta kirjallisesti sitä vaatii, hallituksen on kutsuttava ylimääräinen yhdistyskokous koolle nimetyn asian käsittelyä varten. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

16 § Yhdistyskokouspöytäkirja

Yhdistyskokouksessa pidetään perusteltua päätöspöytäkirjaa. Pöytäkirjan jäljennös on toimitettava jäsenille.

17 § Läsnäolo-oikeus

Yhdistyksen varsinaisilla jäsenillä, kannattavilla jäsenillä, yhdistyksen sääntömuutoksen jälkeen yhdistyksen henkilöjäseniksi jääneillä henkilöjäsenillä ja ulkomaisilla yhteisöjäsenillä, hallituksen puheenjohtajalla ja hallituksen jäsenillä, yhdistyksen toimihenkilöillä ja tilintarkastajalla on oikeus olla läsnä yhdistyskokouksessa ja osallistua keskusteluun. Kokous voi myös antaa puhe- ja/tai läsnäolo-oikeuden muille kokouksen kannalta tarpeelliseksi katsomilleen henkilöille.

18 § Yhdistyskokoukseen osallistuminen postitse tai teknisen apuvälineen välityksellä

Yhdistyskokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Hallitus

19 § Kokoonpano

Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja 3-6 jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja rahastonhoitajan.

20 § Toimikausi

Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan. Jäsenen toimikausi alkaa heti sen yhdistyskokouksen jälkeen, jossa hänet valitaan.

21 § Koollekutsuminen

Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallitus päättää koollekutsumistavastaan toimikautensa alussa.

22 § Päätösvaltaisuus

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä hallituksen kokouksessa.

23 § Hallituksen työjärjestys

Hallituksen työskentelystä määrätään hallituksen työjärjestyksessä, jonka yhdistyskokous hyväksyy.

Muita määräyksiä

24 § Toimihenkilöt

Yhdistyksen mahdollisia toimihenkilöitä ovat hallituksen alaisena yhdistyksen toiminnanjohtajana, joka toimii toimiston esimiehenä. Toiminnanjohtajan toimen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää yhdistyskokous. Toiminnanjohtajan valitsee hallitus.

25 § Valiokunnat

Hallitus voi nimetä valiokuntia ja nimeää niiden puheenjohtajat. Valiokunnat hoitavat omien alojensa tehtäviä hallituksen työjärjestyksen mukaisesti.

26 § Toiminnan rahoitus

Yhdistyksen toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, toiminnan tuotoilla sekä saatavilla lahjoituksilla ja avustuksilla. Yhdistyksellä on oikeus vastaanottaa jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, omistaa kiinteää omaisuutta ja kerätä asianmukaisella luvalla varoja tarkoitustensa toteuttamiseksi.

27 § Jäsen- ja liittymismaksut

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää varsinainen yhdistyskokous. Yhdistyksen sääntömuutoksen jälkeen yhdistyksen jäseniksi jääneiltä jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruuden päättää varsinainen yhdistyskokous. Suuren varsinaisen jäsenen liittymismaksu ja vuotuinen jäsenmaksu voivat kumpikin erikseen olla korkeintaan kaksi ja puolikertainen (2,5) ja kannattavan jäsenen liittymismaksu ja vuotuinen jäsenmaksu kumpikin erikseen korkeintaan viisinkertainen (5) pienen varsinaisen jäsenen liittymismaksuun ja vuotuiseen jäsenmaksuun verrattuna. Yhdistyksen sääntömuutoksen jälkeen yhdistyksen henkilöjäseneksi jääneen jäsenen vuotuinen jäsenmaksu voi olla suuruudeltaan korkeintaan pienen varsinaisen jäsenen vuotuisen jäsenmaksun suuruinen. Yhdistyksen sääntömuutoksen jälkeen yhdistyksen jäseneksi jääneen ulkomaisen yhteisöjäsenen, joka ei toimi Suomen markkinoilla, vuotuinen jäsenmaksu määräytyy samalla tavoin kuin varsinaisen jäsenen vuotuinen jäsenmaksu.

28 § Toiminta- ja tilikausi

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Taloutta ja hallintoa koskevat asiakirjat on ennen maaliskuun 15. päivää luovutettava tilintarkastajalle.

29 § Nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen yhdessä.

30 § Jäsenyys muissa yhdistyksissä

Yhdistys voi liittyä kansallisten ja kansainvälisten liittojen ja yhdistysten jäseneksi, milloin se on toiminnan kannalta oleellista. Liittymisestä ja eroamisesta päättää yhdistyskokous kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä.

31 § Sääntöjen muuttaminen

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa, jos kokouskutsussa mainittua ehdotusta sääntöjen muuttamisesta kahdessa perättäisessä yhdistyskokouksessa, joiden väli on vähintään kaksikymmentäkaksi (22) päivää, on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. Mikäli sääntöjen muuttamista kannattaa vähintään viisi
kuudesosaa (5/6) voidaan sääntöjä muuttaa yhdessä yhdistyskokouksessa.

32 § Yhdistyksen purkaminen

Yhdistys voidaan purkaa, jos siitä tehtyä ja kokouskutsussa mainittua ehdotusta kahdessa perättäisessä yhdistyskokouksessa, joiden väli on vähintään kaksikymmentäkaksi (22) päivää, on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa yhdistyskokous jakaa yhdistyksen varat hyväntekeväisyyteen, mikäli yhdistyksen huostaan testamentilla tai lahjoituksin uskotusta omaisuudesta ei ole toisin määrätty.

33§ Sääntömuutoksen vaikutus jäsenoikeuksiin

Sääntömuutoksella ei loukata ennen sääntömuutosta yhdistyksen jäseneksi liittyneiden jäsenten oikeutta olla edelleen yhdistyksen jäsen.