Vertailutietoa


Markkinariskejä eri sijoituksilla

Johdanto:
Sijoittaja joutuu erilaisten valintatilanteiden eteen joissa hän joutuu vertaamaan täysin erilaisia sijoituksia, ”omenoita ja päärynöitä” keskenään. Siksi olemme jo aiemmin luokitelleet strukturoidut sijoitukset kolmeen eri ryhmään ja tässä kehitämme sijoitusten vertailua rahastojen suuntaan näissä kolmessa eri ryhmässä. Lähtökohtana pidämme sijoittajan näkövinkkelistä kenties tärkeintä ominaisuutta eli sijoituksen markkinariskiä eri tyyppisillä sijoituksilla. Riskillä tarkoitamme mahdollisuutta hävitä rahaa sijoituksella eräpäivänä.

Strukturoidut sijoitukset ovat nimensä mukaan sijoituksia, joissa sijoituksen riskiprofiilia on sijoittajan monenlaisia intressejä silmällä pitäen muutettu eli strukturoitu. Usein riskit eivät toteudu suoraviivaisesti vaan niitä on rajattu, porrastettu tai jopa lisätty jotenkin. Monille on syntynyt väärä mielikuva tai on vaikeata muodostaa kuvaa riskitasosta. Tämän vuoksi on tärkeää, että myös niitä voi vertailla muihin tunnettuihin sijoituksiin. Kuten kaikkia sijoituksia, tulee näitäkin sijoituksia tarkastella koko sijoitussalkun näkövinkkelistä, mutta vertailua on helpointa suorittaa yksittäisen sijoituksen kohdalla.

Vertailussamme käytämme rahastojen avaintietoesitteestä tuttua 1-7 riskiasteikkoa, jossa 1 edustaa matalinta markkinariskiä ja 7 korkeinta. Käyttämämme mallin skaala markkinariskille on sama ja siinä on pyritty matemaattisesti mahdollisimman vertailukelpoiseen markkinariskiin. Mutta mallissa käytetään normaaliolosuhteisiin perustuvan riskiluokituksen lisäksi myös toista luokkaa, joka kuvaa riskiä hyvin epätodennäköisissä äärimarkkinaoloissa (1% todennäköisyys). Kaksi mittaria on tarpeellista sijoituksille, joiden riski ei muodostu suoraviivaisesti (epälineaarinen riskiprofiili ja erilaiset suojatasot). Vertailun kohteeksi poimimme 2015 joulukuun rahastoraportista 3 parasta rahastoa eri rahastoluokista 5 vuoden jaksolla.

Riskiluokka 1 Pääomaturvatut sijoitukset:
Tai nk. sijoitusobligaatiot sopivat laajalle sijoittajakunnalle yksityishenkilöistä instituutioihin, sillä ne tarjoavat suojaa huonoja markkinaolosuhteita vastaan ja mahdollistavat hyvän tuoton markkinoiden kehittyessä suotuisasti. Ne kuuluvat niin alhaiseen markkinariskiluokkaan, että vertailukelpoista sijoitusta, jonka tuottopotentiaali on yhtä suuri, on vaikea löytää. Struktuurin ja rahaston, joissa molemmissa sijoituskohde on vaikka pohjoismaiset osakemarkkinat on luonnollisesti samanlainen markkinariski kohteen suhteen, mutta struktuurin pääomasuojaominaisuus johtaa siihen, että riski jää hyvin pieneksi. Vertailukelpoisia ovat siksi lähinnä lyhyen ja pitkän koron rahastot, vaikka indeksiobligaatiolla olisi ylikurssi ja vaikka sijoituksen kohde voi siis olla riskialtis osakeindeksi.

Nimellisarvoonsa liikkeeseenlaskettavan indeksiobligaation markkinariski on 1. Vertailurahastoista vastaavaa riskiä edusti vain Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA.
Useimmat indeksiobligaatiot lasketaan kuitenkin tällä hetkellä liikkeeseen ylikurssilla, joka nostaa sijoituksen riskitasoa. Esim. kolmen vuoden osakeindeksiobligaatio kohteenaan OMXH25-indeksi (Suomen osakemarkkinat) lasketaan liikkeelle 10% ylikurssiin ja osallistuu markkinakehitykseen 85%:sti saa riskiluokitukseksi 3, koska tappioriski on ylikurssin suuruinen. Yhtä pitkä ja samalla ylikurssilla oleva ruotsalaisten osakkeiden osakekoriin (Assa Abloy, AstraZeneca, Atlas Copco, Hennes & Mauritz, ICA, Nordea, SCA, Securitas, Skanska, TeliaSonera, kukin 1/10) pohjautuva osakeindeksiobligaatio saa saman riskiluokan. Jos puolestaan ylikurssi on 5% laskee riskiluokka 2:ksi. Vertailurahastoista tällaisia riskiluokituksia löytyy lyhyen koron rahastoilta esim. OP Korkotuotto tai SEB Money Manager B omaavat saman luokituksen ja luokka 3 on esimerkiksi Nordea Pro Euro Obligaatiolla.

Sijoitussalkussa pääomaturvattua sijoitusta lasketaankin joko osake- tai korkosijoitukseksi, molempia vaihtoehtoja esiintyy. Toiset ajattelevat asiaa kohde-etuuden kautta ja toiset sijoituksen pääoman ja markkinariskin kautta.

Riskiluokka 2 Sertifikaatit ja todistukset:
Sertifikaatit ovat arvopapereita, joissa sijoituksen pääomaa ei aina makseta takaisin. Tässä mielessä ne muistuttavat riskiltään enemmän rahastoja, kuin pääomasuojatut sijoitukset. Takaisinmaksun ehdot vaihtelevat kuitenkin huomattavasti, joka tekee niistä kovin erilaisia, myös keskenään. Erilaiset suojatasot pienentävät usein sertifikaattien markkinariskiä eli vähentää tappioiden todennäköisyyttä. Olemme poimineet tähän vain yleisimpien sertifikaattityyppien vertailua.

Nelivuotinen indeksisertifikaatti, jonka kohde-etuutena on iShares MSCI Emerging markets ETF saa markkinariskiksi 6, joka on myös ääritilanteen riski. Kehittyville markkinoille sijoittavien parhaiden, Danske Invest Global Emerging Markets, Handelsbanken Tillväxtmarknadsfond A1 EUR ja Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat rahastojen kaikkien markkinariski on myös 6. Indeksisertifikaatin lisäarvo sijoituksena pohjautuu sen lupaamaan korkeaan kertoimeen, jolla se varmasti lyö kohdeindeksin kehityksen, mikäli indeksi nousee.

Kurssiin 100% liikkeeseen lasketun nelivuotisen bonussertifikaatin kohde-etuutena on S&P 500 -indeksi. Indeksin noustessa sertifikaatti maksaa joko ennalta määrätyn kupongin tai markkinakehityksen riippuen siitä, kumpi on parempi. Jos taas indeksi laskee, saa sijoittaja nimellispääoman takaisin ellei indeksi ole laskenut alle suojatason 60%, jolloin sijoittajalle maksetaan indeksikehityksen mukainen tuotto. Tällainen sijoitus saa markkinariskiksi 3 ja sen riski ääriolosuhteissa on 5. Markkinariski Pohjois-Amerikkaan sijoittavilla kaikilla kolmella parhaalla, eQ.n Danske Investin ja Nordean rahastolla on 6.

Viisivuotinen kuponkisertifikaatti (autocall) maksaa vuotuisena tarkastelupäivänä kupongin ja nimellispääoma erääntyy, mikäli kaikki kolme kohteena olevaa indeksiä ovat vähintään lähtötasollaan. Muussa tapauksessa arvopaperin juoksuaika jatkuu ja lähtötasoehdon täyttyessä seuraavana tarkastelupäivänä maksetaan 2*kuponki sekä erääntyminen jne. Vuonna viisi lähtötasoehdon täyttyessä maksetaan 5*kuponki ja nimellispääoma tai ellei ehto täyty pelkkä nimellispääoma ilman tuottoa, mikäli huonoin indeksi ei ole laskenut enempää kuin 40%. Muussa tapauksessa maksetaan huonoimman indeksi markkinakehitys. Markkinariski sijoituksella on 4 ja ääriolosuhteiden riski 6. Rahastoihin vertaaminen on maksuehdon vuoksi hankalaa, mutta selvästi markkinariskitaso on osakerahasto-luokkaa.

Viime vuosien matalien korkotasojen myötä erittäin suosituksi sijoituskohteeksi muodostuneet erilaisten korkean luottoriskin omaavien yritysten joukkoon pohjautuvat luottotodistukset tai yrityskorit. Ne maksavat joukkovelkakirjojen tapaista korkoa, mutta sekä tuottoon, että pääomaan kohdistuvat näitä pienentävät luottovastuutapahtumat. Sijoittajan tuoton muodostus on siis lähempänä joukkovelkakirjasijoittajan tuoton muodostusta, kuin vastaaviin kohteisiin sijoittavien High Yield -rahastojen tuottojen muodostusta. Muistuttaen lähinnä tällaisen rahaston yksittäistä sijoitusta.

Suuri osa liikkeeseen lasketuista luottotodistuksista on viisivuotisia iTraxx Crossover -indeksiin sidottuja sijoituksia, joiden normaaliolosuhteisiin pohjautuva markkinariski on 3, mutta erityisen huonoissa olosuhteissa (VaR 99%) 7. Indeksistä voi myös joskus valita tasavähennyksin toimivien luottotapahtumien sijaan eri osaindeksin mukaisia sijoituksia. Tällöin markkinariskitaso nousee viidestä jopa seitsemään, riippuen valitusta osasta. High Yield rahastojen riskitaso on 4 kaikilla kolmella parhaalla eli Evlin, Dansken ja eQ:n rahastoilla.
Sertifikaattien ”yhdistelmärahastoa” kutsutaan hybridiksi. Siinä yhdistyvät pääoman osalta luottoriskisidonnaisuus iTraxx Crossover -indeksiin ja tuoton osalta osakeindeksin kehitys. Kuten yhdistelmärahaston jaolla korko- ja osakesijoituksiin on näilläkin osilla normaalisti vähäinen keskinäinen korrelaatio. Viisivuotisen hybridisijoituksen markkinariski on 4, hieman korkeampi kuin korkoa maksavan vaihtoehdon. Erityisen huonon olosuhteen riski on 7.

Riskiluokka 3 Warrantit:
Warrantit ovat sijoitusmuoto, jolle ei rahastoista löydy selkeää vertailukohdetta. Warrantin riskiluokka on normaalisti korkein eli 7. Väärällä sijoitusnäkemyksellä warrantti erääntyy nollan arvoisena ja koko sijoitus on menetetty.

Muuta:
Sekä strukturoitujen sijoitusten, että rahastojen markkinariski voi muuttua. Yksittäinen numero edustaa lähinnä viitteellistä riskitasoa, jota voi käyttää arvioidessa sijoituksen sopivuutta itselleen tai arviota verrattuna vaihtoehtoiseen sijoitukseen.

Strukturoiduilla sijoituksilla on, rahastoista poiketen, lisäksi liikkeeseenlaskijariski, joka tarkoittaa, että liikkeeseenlaskijan tullessa maksukyvyttömäksi sijoituksen juoksuaikana, sijoittaja voi hävitä jopa koko sijoituksensa. Siksi sijoittajan tulee kiinnittää huomiota liikkeeseenlaskijaan.